Ihan joka päivä emme ole blogia päivittäneet, joten tässä pari juttua mitkä ovat olleet Millalle uutta.

1. Kärrylenkit. Siinä on ollut yksi treenin paikka. Tavoitteena oli, että Milla osaisi kulkea jouhevasti kärryn vierellä. Se sujuu harjoittelun myötä jo verrattain hyvin. Haasteina varsinkin alkuunsa oli puolelta toiselle kulkeminen ja vetäminen. Vierellä käveleminen kun on näet tylsää

2. Koira ei olekaan perheen, saati vieraiden huomion keskipiste. Juu, näin se on, ja niin pitääkin olla. Milla on ottanut roolinsa ihan hyvin.

Mitä vanhaa sen sijaan pitäisi taas muistella..

1. Perusasiat koulutuksessa. Olemme käyneet Koirakoulun koulutuksissa verestämässä perustaitoja tokon osalta. Useimmat asiat sujuvat kohtuullisesti vanhasta muistista. Kehitystä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Miksikö näin? Vastaus löytyy, kun kirjoittaja katsoo peiliin. Toistojen puutetta. Miksi sitä ei voisi vaikka joka lenkillä tehdä muutaman pienen harjoituksen?

2. Lenkit vapaana. Näitä on tullut vähän turhan harvoin. Parasta liikuntaa kun kuitenkin lienee vapaana juoksentelu vaihtelevassa maastossa.

Kuvat ovat parin viikon takaa Jäälijärven maisemista.

Näin syksyllä ulkona on useimmiten pimeää tai vaihtoehtoisesti harmaata. Silloin sitä kaipaa virikkeitä itse kukainenkin.

Koiramme-lehdessä oli artikkeli virikkeistämisestä. Jutussa kerrottiin erilaisista menetelmistä, joiden avulla koira pääsee toteuttamaan luontaisia taipumuksiaan esimerkiksi vahtimiseen tai jäljestykseen liittyen. Millan kanssa on tehty erilaisia ruoan etsintään liittyviä juttuja. Sillä ei tavallisesti ole mikään mahdoton ruokahalu, mutta etsintäpuuhat saa vipinää kinttuihin

Paimennusharjoituksia Milla tekee oma-alotteisesti. Monesti paimennusyrityksen kohteena ovat takapihan takana olevalla polulla liikkuvat lenkkeilijät Tähänkin olisi varmaan sopivaa löytää korvaavaa toimintaa. Mitähän taloyhtiön hallitus sanoisi lammasfarmista takapihalla

Kuvat ovat aamun lenkiltä.

Lenkillä kamera mukana: